Spy Hard

Spy Hard - Lupa läikyttää on aivan hulvaton elokuva. Just sellanen täysin älyvapaa, ei mitään järkeä ja niin hulvattoman nerokas huumorin kannalta. Jo heti ekana, kun tämä elokuva alkoi olin ihan fiiliksissä, koska tunnarin lauloi Weird Al Yankovic!

Juonellisesti elokuva oli aika köykäinen, mutta älyvapaa toiminta kyllä esti pitkästymästä missään vaiheessa. JA Leslie Nielsen! Yks hulvattomimmista näyttelijöistä ikinä, ei listan käressä, mutta kuitenkin :D

Juoni siis meni nii, että:
Salainen agentti Dick Steel (agentti WD-40, elokuvassa suomennettu Jorma Teräs)yrittää yhdessä Veronique Ukrinskyn (Agentti 3.14) kanssa pysäyttää pahan neron, kenraali Rankorin (Kenraali Kauna) maailmanvalloitusaikeet.

Tossissaan, noin niinkuin näyttelyn kannalta tämä leffa oli mainio, sillä ajattelen aina kaikissa sketseissä miten itse osaisin esittää kyseisen kohtauksen. Ja suoraan sanotusti mielelläni näyttelisin tämän kaltaisessa elokuvassa, vaikka osa vitseistä olikin sinänsä huonoja, mutta niille kyllä nauroi silti :D Mutta koska elokuvassa tosissaan näyttelee Leslie Nielsen niin suosittelen katsomaan... siis jos tykkää älyvapaasta huumorista ;)

Paranormaali

Kiersten White - Paranormaali

Elikkäs tämmöstä on taas tullu luettua, itse asiassa ei menny edes kovin kauaa. Tämä on tämmönen tyypillinen kirja mitä nuoret lukee, itse asiassa vähän huonoki mun mielestä.

Juoni menee niin, että päähenkilö Evie työskentelee Kansainvälisen paranormaalien hallintaviraston alaisena, kunnes virastoon murtautuu outo paranormaali. Evie alkaa epäillä omaa tarkoitustaan, kun saa kuulla että hänetkin on luokiteltu paranormaaliksi, vaikka hän on luullut olevansa tavallinen ihminen. Ja tietysti Evie ihastuu muodonmuuttaja paranormaaliin ja hänen exänsä on keiju ja kaikkea muuta pliisua.

Okei, eli melko perinteinen tylsä kertomus paranormaaleista olioista ja rakkaudesta jne. Kirjassa oli monia hauskoja kohtia, mistä ropisee hieman pisteitä, koska on vaikea sisällyttää vitsejä vakavaan aiheeseen. Tai eihän tämä nyt niin vakava kirja ollut, mutta kuitenkin, ei päähenkilöllä kovin lujaa koko aikaa mennyt.

"You should not watch disney anymore" "Shut up! This carpet can really fly!"

Katsoin siis jouluaattona Aladinin :D Ensimmäistä kertaa itseasiassa. Häpeä. Mutta siis.
Elokuva oli hauska. Tai henki on tietysti paras, ja varsinkin kun ääninäyttelijänä on Vesku <3

Mutta suurin osa Disney leffoista noudattaa samaa kaavaa, on paha ihminen, sekä viaton ihminen + täydellinen loppu. MUTTA tässä elokuvassa on myös tarpeeksi huumoria. Tai toki lauletaan paljon jne. mistä itse en henkilökohtaisesti välttämättä välitä.

Piirrostyylihän on tietenkin täysin Disney tyylinen, mikä on mielestäni tosi sulava. Hahmot eivät ole missään vaiheessa tönkköjä, vaan liikkeet ovat sulavia ja yhtenäisiä. Jotenkin uniikkeja.

Pedot

Frank Schätzing - Pedot

Tässä siis lupaamani kirjaesittely. Tätä olen lukenut jo pitkän aikaa, mikä johtuu siis siitä, että minulla ei ole yksinkertaisesti ollut kunnolla aikaa lukea yhteen palaan. Aina pieniä hetkiä kerrallaan. Ja kirjassa on 910 sivua, että ei mikään pieni kirja :)

Tämä on ensimmäinen ekotrilleri minkä olen koskaan lukenut, joten vaikea verrata mihinkään. Mutta ensinnäkin kirja sisälsi paljon hienoja sivistys sanoja, joista puoliakaan ei varmasti muista jälkeen päin.

Juonta lyhyesti:
Kirjassa seurataan tapahtumia monen eri henkilön näkökulmasta (Sigur Johanson, Leon Anawak jne.). Kyseiset ihmiset ovat tutkijoita, tiedemiehiä ja jotain valtion isoja kihoja. Meren eläimet alkavat hyökkäillä ihmisten kimppuun, meren pohja hajoaa, jäätikkö sulaa jne. Syntyy luonnon katastrofeja. Tutkijoita kerätään yhteen selvittämään maailmanlaajuista ongelmaa, jonka meri uhkaa muodostaa. Pohjasta nousee uusia eliömuotoja, jotka saavat tutkijat ja biologit huolestumaan.

"Jokin on kääntänyt meressä elävät olennot ihmistä vastaan. Edessä häämöttävä katastrofi saattaa vaarantaa ihmisrodun tulevaisuuden. Mutta kuka tai mikä on katastrofin käynnistäjä?"

Kirjaan oli hienosti yhdistetty tiedettä, tavallisten ihmisten pulmia sekä ekologisuuden merkitys. Teos oli alusta loppuun kiinnostava, vaikka osa asioista menikin yli ymmärryksen, tosin pääpiirteittään kaikki oli selitetty niin, että tavallinenkin ihminen tajusi. Tykkäsin sanomasta mikä välittyi; siitä, että ihmisen pitäisi lakata valuttamasta myrkkyjä mereen ja alettava ajatella, että kaikki yhteydessä toisiinsa. Tuhoamalla meriä sekä maapalloa yleensä, tuhoaisimme lopulta itsemmekin, tavalla tai toisella.

Merry Christmas To Everyone!

Nyt se kauan odotettu joulu onkin jo täydessä vauhdissa, itse ehdin syödä ja olla joulupukkina (mikä kuulemma meni jopa niin hyvin, että kaikki eivät edes tienneet että se olen minä) ja toki avasin jo lahjatkin. Kiitos kaikille <3 Mutta, nyt on siis pakko lähteä nukkumaan, koska huomenna Hämeenlinna here i come. :D Elikkä hyvät joulut kaekille! Valvokaa pitkään ja viettäkää laatuaikaa missä ikinä olettekin!

ps. Tiedossa siis seuraavaksi elokuva esittelyitä ja ehkä erään kirjan esittely, jos nyt saan sen luettua :D

And nothing else matters

Joulu on siis tulossa (ei kyllä uskois) ja onneks ostin joululahjat jo aikoja sitte :D Koska kaupoissa on niin pitkät jonot joka kellon aikaan, tai ainaki sillon ku minä siellä oon.  Mutta siis eilen tuli postiin paketti. Ei valehtelin, se tuli jo aikasemmin, mutta unohin vaan käyä hakemassa sen. Eli eilen läksin töitten ja pienen kaupunkireissun jälkeen postiin ja hajin adlibrikselta tulleen paketin. Ja sieltähän paljastui Maggie Stiefvaterin Ikuisuus SEKÄ Mike Mignolan Hellboy: Wake the devil -sarjakuva! <3 Tosin ei mitään mahkuja keretä lukia Ikuisuutta vielä...vaikka mieli kyllä tekis, mutta kun pitää edelleen lukia autokoulun kirjaa ja käyä töissä ja nähä ihmisiä ennen joulua. Unohin jopa fiksuna ihmisenä lähettää joulukortit... tai ei käyny mielessäkään, koko joulu on tullu mulle vähän niinku puskista. MUTTA asiaan.

 Olen ollut Hellboy -fani jo melko kauan. Tai innostus taisi alkaa joskus seiskaluokalla. En muista tarkkaan, mutta ostin ensimmäisen sarjakuvan (Hellboy: Seed of destruction) Helsingistä, ja sen jälkeen ostin Hellboy Animated sarjakuvat. Sitten taisi tulla leffojen vuoro :D Ja nyt sain ostettua kakkos osan "pääsarjasta". Sarjakuva on englanninkielinen ja ideana on siis paranormaali toiminta ja natsit liittyvät kuvioon aika olennaisesti. Täällä on hieman kuvia Mike Mignolan tyylistä, sekä täällä hieman pohjatietoa Hellboysta.

Nyt se on siis ostettu, kauan odotettu Ikuisuus. No okei, ei ehkä niin hirveän kauan odotettu, mutta kuitenkin. Paremman esittelyn pidän sitten, kun saan kirjan luettua ;)

All this money can't buy me a timemachine

Otsikko siis ei periaatteessa liity tähän oleellisesti, paitsi että kuuntelen tässä samalla Katy Perryn The one that got away -kappaletta. Aivan ihana biisi ja musiikkivideokin on kohtalaisen hyvä. E.T. -kappalekin on todella hyvä.

Mutta asiaan mennäkseni. Ifolor kuvakirjan tekeminen on helppoa ja nopeaa. Vitut. Minä oon jo kaks päivää tehny sitä kirjaa eikä vieläkään ole valmis. Tosin en ole kyllä ehtiny keskittyä siihen ku iltasin, mutta kuitenkin. Omalla koneella se ohjelma ei edes toiminu. Mutta ei se mitään, onpahan ainakin ajatuksella ja huolella tehty. Ohjelma minkä ifolorin sivuilta voi ladata on tosi hyvä kun se toimii. Yksinkertainen ja kohtalaisen nopea. Välillä tosin lagittaa, mutta mikäpä ei.

Take hold of yourself and write!

Kyllä vain, sain tuossa alkuviikosta, vai liekkö ollu jo viikonloppuna (erittäin hyvä muisti), pientä idean tynkää seuraavasta novellista. Ensiksikin, ensimmäinen novellini oli siis periaatteessa rikoskirjallisuutta, tai jotain sinne päin, siis jos novellista voi tällaista ilmausta käyttää. Mutta pää ideana oli siis, että nuori mies menettää muistinsa. Tapahtumat sijoittuvat Quuensiin, keskeisiä paikkoja ovat eräs majatalo, pubi, Queensin keskusta ja poliisilaitos.
Mutta toinen novellini siis tulee jollain tavalla olemaan kytköksissä ensimmäiseen, joku pieni yksityiskohta ehkä, tai sitten joku oleellinen asia. Ajattelin lähinnä kaappikelloa. Tosin se ei tietenkään sano kenellekään muulle mitään kuin niille, jotka ovat novellini hyvällä tuurilla lukeneet. Mutta perusidea on sama. Joku rikos täytyy sisällyttää tarinaan, toisekseen täytyy keksiä jotain mullistavaa loppuun. Luulen, että koko novelli tulee alkamaan Antiikin osto- ja myyntiliikkeestä ;) Ehkä alan tässä väsäillä novelli kokoelmaa ja lähetän sen sitten jollekin kustantajalle...

Vares 2 - Jäätynyt enkeli

Tässä kaikille Suomi-leffa faneille hieno elokuva! Itsehän en tykkää kovinkaan monesta suomalaisesta elokuvasta, mutta Juha Veijonen on vaan niin täydellinen näyttelijä. Ja monet muutkin elokuvassa esiintyvät näyttelijät, kuten Hissu. ;)

Juonta:
Yksityisetsivä Jussi Vares (Juha Veijonen) kutsutaan Poriin, jossa vanha tuttu ja nykyinen käytettyjen autojen kauppias (Björkman) tarjoaa miehelle keissiä. Ajopelivälittäjä haluaa puhdistaa maineensa, sillä tätä syytetään nuoren naisen murhasta. Niin Vares saa syyn uppoutua Porin paheelliseen elämään, huoriin, kaupungin valtaapitäviin korruptoituneisiin äijäpahasiin ja transvestiitteihin. Kun vastaan lopulta osuu Ruotsissa asti lusinut Veikko Hopea (Lampi), Vareksella on edessä vaikeat paikat.

Loppujen lopuksi älyttömän hyvä elokuva. Lueskelin muutamia arvosteluja ja useimmissa sanottiin että juoni oli väkisin väännetty vyyhti. Aluksi kaikki oli aika epäselvää, mutta loppujen lopuksi ainakin minä tajusin täysin idean, ja elokuvan loppu olikin nerokas. Toisaalta jotenkin kuvan, tai kuvauksen laatu oli outo. Ehkä ideana olikin saada kunnon räkälä tunnelma koko leffan ajaksi, mutta silti, minä olisin tykännyt vähän selkeämmästä kuvasta. Tai ehkä minulla on vaan huono näkö tai jtn :D Mutta, suomalaiset näyttelijät minun mielestäni tekivät hyvää jälkeä. Jasper Pääkkönen tosin oli jotenkin...vaisu? Mutta silti sopi ihan hyvin leffaan.

Sinussa on valo, sinussa on yö

Tällä hetkellä poden luomisen tuskaa, vai miten sitä nyt kuvataan. Näin yks yö unta, että kirjoitin toista novellia, mutta en millään muista aihetta. Voisin tehdä edellisestä pienen postatuksen myöhemmin, mutta tosissaan, uusi aihe on taas hakusessa. Luen tällä hetkellä ekotrilleriä, joten yritän ammentaa siitä inspiraatiota, mutta eihän sekään hetkessä käy. Jostain syystä en osaa kirjoittaa "normaalia tekstiä", siis tekstiä tavallisista ihmisistä. Aina täytyy olla jotain pelottavaa, jännittävää, tai surullista. Tosin en kyllä itsekään jaksaisi lukea mitään novellia tavallisen ihmisen arkipäivästä.

Toisaalta tällä hetkellä haluaisin kirjoittaa oikeasti jostain sivistyneestä aiheesta, tai sellaisesta aiheesta johon joutuu etsimään tietoa...tai joutuu opiskelemaan jotain asiaa, että siitä voi kirjoittaa. Yleensä kirjoitan vain fantasiaa, mutta on hauska kokeilla jotain uutta.
Katsotaan mitä tässä saan aikaan, vai saanko mitään.

Simon's cat on yksi parhaista löydöistä ikinä! Vaikka en omistakaan kissaa, tiedän silti sen verran, että nämä videot kuvaavat lähes täydellisesti kissan sielunelämää! :) Ja muutenkin, kissa on ylisöpö ja äänet ihanan pelkistettyjä. Katsokaa ihmeessä!! ;)

Hohto

"Heeeeere's Johnny!"

Tämän päivän elokuva oli hohto. Katsoin kyseisen leffan osittain jo aikaisemmin, mutta sitten joko kone jotenkin lagasi, tai sitten jossain muualla on jotain vikaa, mutta joku ylempi taho ei antanut minun katsoa elokuvaa loppuun. Mutta tänään sitten otin toisen tietokoneen ja katsoin koko leffan loppuun asti. Enemmän tietoa elokuvasta löydät täältä. (joskaan en voi taata että kaikki täsmää, wikipedia on mikä on)

Ensin ajattelin, että mikä kauhuleffa tämä oikein on kun mitään ei tapahdu. Koko ajan vihjailtiin tulevasta vaarasta jne. mutta mitään ei kuitenkaan tuntunut tapahtuvan. Itse asiassa loppujen lopuksi elokuva oli hieman jännittävä, mutta ei juurikaan pelottava. Luulin että olisi paljon raakoja kohtauksia, mutta erehdyin. En tosin tiedä mistä sen käsityksen yleensä ja erikseen sain.

Toisaalta elokuvassa oli tosi hyvä juoni. Tai oli paljon käänteitä mitä ei olisi osannut odottaa, tai minkä jälkeen jäi vain ajattelemaan "tuo oli nerokasta!". Kuten esim.  päähenkilö Jack Torrancen työ, eli kirjoitus, ei ensin muka edisty, ja loppujen lopuksi kaikkein oudointa olikin juuri mitä tämä sai aikaan. Niin hieno juonikäänne, jota en tässä rupea selittämään sen enempää, katsokaa elokuva ja ottakaa selvää! :)

Yö

Tällä hetkellä syynissä on siis Yö -yhtye. Enemmän tietoa (tosin tiedon laadusta ei ole takuita) löytyy täältä. Ja Yö:n kappale lista löytyy täältä. Tässä joku aika sitten tuli puhetta Popedasta, ja sitä kautta aloin sitten taas kuunnella Yö:n tuotantoa läpi. En tosin ole päässyt kovin pitkälle hankkeessani, mutta on tässä jotain tarttunut mukaan.
Yöllä on älyttömän osuvat ja riipaisevat sanoitukset. Aivan varmasti löytyy ainakin yksi Yö:n laulu jokaiselle, johon samaistuu. Toisekseen, Yö:n laulut sopii mielestäni kaiken ikäisille. Tai varmasti niin vanhemmat kuin nuoremmatkin ihmiset pystyvät fanittamaan Yötä.
Tässä jokunen laulu jotka ainakin minuun tekee lähtemättömän vaikutuksen:

Tuhkakaupunki



Kuva täältä.

 Cassandra Clare - Tuhkakaupunki (Varjojen kaupungit 2)

En muista olenko lukenut ensimmäistä osaa, toivottavasti olen.
Kirja lojui melko pitkään pöydälläni, enkä saanut sitä millään aloitettua, mutta kun sitten löysin aikaa lukemiseen, ei mennyt kauakaan kun sain teoksen jo päätökseen.

Kirja kertoo enimmäkseen Clarystä ja Jacesta, jotka ovat rakastuneet toisiinsa, mutta heillä on sama isä (Valentine). Valentine on kirjassa "pahis", en rupea sen tarkemmin selittämään asiaa, vaan kuvauksen voi lukea kuvan alta löytyvästä linkistä. Mutta siis, Clary alkaa seurustella Simon nimisen pojan kanssa ja toivoo unohtavansa Jacen. Kirjassa esiintyy myös Alec, joka on Jacen "veli", joka ilmeisesti seurustelee Magnus nimisen velhon kanssa. Kirjaan mahtuu siis hienosti samaa sukupuolta olevien suhteitakin. Kovinkaan monessa lukemassani nuorten kirjoissa ei tätä tapahdu.

Pidin erityisesti kirjan ensimmäisestä lauseesta "Suunnaton lasinen ja teräksinen rakennelma seisoi Front Streetin varrella kurkottaen kohti taivasta kuin kiiltävä neula." Heti kun avasi kirjan huomasi, että kaikki oli kuvailtu huolella. Alkoi heti nähdä kaiken mielessään tarkasti. Itse tykkään erityisesti juuri tästä kuvailemisesta, sillä silloin ei joudu pettymään missään tilanteessa, kuten tässä kirjassa petyin kun Simonilla olikin silmälasit. Olin jo ehtinyt muodostaa mielessäni tietyn kuvan kyseisestä henkilöstä.